Uutiset

Merja Laitinen yhdistyksen puheenjohtajaksi (25.11.2021)

Keravan Omakotiyhdistyksen syyskokouksessa 24.11. valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Merja Laitinen Sompiosta. Yhdistystä 18 vuotta vetänyt Harri Hänninen väistyy taka-alalle hallituksen rivijäseneksi. 

Yhdistyksen hallituksessa jatkavat Anssi Ennevaara, Miikka Heiskanen, Hanna Järvenpää, Eeva Kostiainen, Juha Laakso, Aila Lehtinen ja Petri Makkonen. Erovuoroisista valittiin uudelleen Petri Leino ja Heikki Torkkeli. Uusina hallitukseen valittiin Risto Kostia ja Marja Mattila sekä Harri Hänninen.

Yhdistyksen jäsenmaksu säilyy ennallaan, 26,50 euroa vuodessa. Toimintasuunnitelmassa on kerrottu yhdistyksen ensi vuoden toiminnan päälinjat.

Ilmoita sähköpostiosoitteesi (24.11.2021)

Keravan Omakotiyhdistys siirtyy sähköiseen jäsentiedotteeseen. Ilmoita sähköpostiosoitteesi niin tavoitamme sinut nopeammin. Laita sp-osoitteesi sähköpostiosoitteeseen keravan.oky[at]gmail.com, niin lisäämme tiedon jäsenrekisteriin.

Käytämme jäsenviestinnässä Suomen Omakotiliiton ylläpitämää jäsenrekisterialustaa, jonka kautta lähetämme sähköpostit. Suomen Omakotiliitto ja Keravan Omakotiyhdistys eivät jaa yhteystietoja kolmannelle osapuolelle. Jäsenrekisterin tietosuojaselosteen löydät täältä.

Kiinteistövero nousee 2022 (16.11.2021)

Vero.jpg

Keravan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 15.11.2021 pitää kunnallisveron ennallaan, mutta nostaa kiinteistöveroa. Yleinen kiinteistövero maapohjalle nousee 1,32 prosentista 1,45 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero nousee 0,41 prosentista 0,60 prosenttiin.  

 

Kertakorotuksena nousu on reipas, joten ensi vuoden kiinteistöveron nousuun on jokaisen syytä varautua. Yksittäisten pientalojen ja tonttien verotusarvot löytyvät kiinteistön omistajan verolapuista ja www.vero.fi-sivustolta. Pääsääntöisesti: mitä vanhempi asuinrakennus on sitä, sitä pienempi on sen verotusarvo.

 

Taloyhtiöissä isännöitsijöiden tulisi laskea veronkorotuksen vaikutukset vastikkeisiin.

Alla suuntaa antava esimerkki korotuksen vaikutuksesta:

  • Jos asuinrakennuksen nykyinen verotusarvo on 70 000 euroa, kiinteistövero vuonna 2021 oli 287 euroa, niin vuonna 2022 se on 420 euroa eli nousua 133 euroa.

  • Jos maapohjan verotusarvo on 40 000 euroa, kiinteistövero oli tänä vuonna 528 euroa, niin ensi vuonna se on 580 euroa eli nousua 52 euroa.

  • Yhteensä kiinteistöverot nousevat 815 eurosta 1 000 euroon eli lisäystä 185 euroa. 

Tonttivesijohdon valurautakulma voi aiheuttaa yllättävän vesivuodon (13.4.2021)

Vanhempien keravalaisten omakotitalojen tonttivesijohdon valurautainen kulmaliitos on mahdollinen riski vesivuodolle. Ongelma aiheutuu liitoksessa kahden erilaisen materiaalin, kuparin ja valuraudan yhdistämisestä, jolloin valurauta syöpyy ja ruostuu umpeen alkaen vuotaa. 

Omakotiyhdistys on selvittänyt asiaa Keravan kaupungin vesihuollon kanssa.

Valurautakulmia on käytetty tonttivesijohdoissa Keravalla vuosina 1973—85, mahdollisesti myös 1986—87. Menetelmä on ollut tuohon aikaan yleinen Suomessa. Vuodesta 1988 alkaen on käytetty yksinomaan muoviputkea.

Asialla on merkitystä mahdollisen vesivuodon lisäksi myös kiinteistöä myytäessä. Vesivuoto voi tulla ikävänä yllätyksenä uudelle omistajalle. Myyjä on todennäköisesti korvausvastuullinen.

Valurautainen liitin yhdistää muovisen tonttivesijohdon ja vesimittariin liitetyn kupariputken muodostaen 90 asteen kulman. Kulmalla tarkoitetaan kohtaa, jossa vesijohto kääntyy vaakasuunnasta pystysuoraksi ylös vesimittarille. Kulmaliitos on talon alla näkymättömissä. 

Mikäli lattiasta vesimittarille nouseva putki on kuparia, lattian alla on todennäköisesti valurautakulma. Mikäli mittarille nouseva putki on muovia, valurautaista liitintä ei ole. On myös mahdollista, että mittarille tuleva putki on pietty, jolloin se näyttää mustalta muoviputkelta, mutta kyseessä voi kuitenkin olla teräsputki. 

Asia selviää vain tarkastuskäynnillä, joskus vain kaivamalla liitoskohta auki. Vesihuollossa ei ole aikoinaan pidetty kirjaa tonttivesijohdoista, joihin valurautainen kulmaliitos on asennettu. Mikäli kiinteistön omistajalla ei ole tiedossa, onko tonttivesijohto aikoinaan uusittu, sitä voi tiedustella vesihuollosta.  

Vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaan tonttivesijohto on kiinteistön omaisuutta ja kiinteistön omistajan kunnossapidettävä liitoskohdasta (runkojohdosta) vesimittarille asti.


Kulmaliitoksen mahdollisen korjauksen maanrakennustöineen teettää kustannuksellaan kiinteistön omistaja. Tonttivesijohdon hankkii ja asentaa liittyjän kustannuksella vesihuoltolaitos. Liitostyön tekee aina vesihuoltolaitos. Kulmaliitoksen vaihdon kustannukset vaihtelevat kohteesta riippuen. Vesihuoltolaitos veloittaa uusimisesta työn ja tarvikkeet. Kokonaiskustannusten suuruus riippuu yleensä kaivuutöiden määrästä.

Vesihuollon asiantuntija on käynyt alkuvuonna arvioimassa noin neljäkymmentä omakotitaloa. Koronan vuoksi tarkastuksia ei nyt tehdä, mutta ne käynnistetään uudelleen, kun rajoitukset päättyvät.

Jos talosi kuuluu riskiryhmään (1975—87), ota yhteyttä Vesihuollon asiakaspalveluun mieluiten sähköpostilla (vesihuolto@kerava.fi). Kerro nimi, osoite, puhelin ja sähköpostiosoite, niin sinuun otetaan yhteyttä tarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Tarvittaessa voit jättää yhteystiedot myös puhelimitse 040 318 2275 (ma-to 9–11 ja 13–15).

Vesihuolto haluaa muistuttaa, että kulmaliitin ei ole ainoa riskialtiskohta tonttivesijohdossa. Myöskään tonttivesijohto ei ole ikuinen, vaan sen käytännön kestoikä on noin 30–50 vuotta käytetyistä materiaaleista, rakennustavasta ja maaperästä riippuen. Tonttijohtojen uusimisessa kiinteistön omistajan kannattaa olla liikkeellä mieluummin liian aikaisin, kuin vasta vahingon sattuessa. 

Vesihuollon sivuille on annettu 30.7.2021asiaan liittyen ohjeistusta.