Tonttivesijohdon valurautakulma voi aiheuttaa yllättävän vesivuodon

Vanhempien keravalaisten omakotitalojen tonttivesijohdon valurautainen kulmaliitos on mahdollinen riski vesivuodolle. Ongelma aiheutuu liitoksessa kahden erilaisen materiaalin, kuparin ja valuraudan yhdistämisestä, jolloin valurauta syöpyy ja ruostuu umpeen alkaen vuotaa.

Omakotiyhdistys on selvittänyt asiaa Keravan kaupungin vesihuollon kanssa.

Valurautakulmia on käytetty tonttivesijohdoissa Keravalla vuosina 1973—85, mahdollisesti myös 1986—87. Menetelmä on ollut tuohon aikaan yleinen Suomessa. Vuodesta 1988 alkaen on käytetty yksinomaan muoviputkea.

Asialla on merkitystä mahdollisen vesivuodon lisäksi myös kiinteistöä myytäessä. Vesivuoto voi tulla ikävänä yllätyksenä uudelle omistajalle. Myyjä on todennäköisesti korvausvastuullinen.

Valurautainen liitin yhdistää muovisen tonttivesijohdon ja vesimittariin liitetyn kupariputken muodostaen 90 asteen kulman. Kulmalla tarkoitetaan kohtaa, jossa vesijohto kääntyy vaakasuunnasta pystysuoraksi ylös vesimittarille. Kulmaliitos on talon alla näkymättömissä. Oheinen Vaasan vesilaitoksen kuva yrittää havainnollistaa ongelmaa, joskin liitoskohdan tulisi olla 90-asteen kulma.

Mikäli lattiasta vesimittarille nouseva putki on kuparia, lattian alla on todennäköisesti valurautakulma. Mikäli mittarille nouseva putki on muovia, valurautaista liitintä ei ole. On myös mahdollista, että mittarille tuleva putki on pietty, jolloin se näyttää mustalta muoviputkelta, mutta kyseessä voi kuitenkin olla teräsputki.

Asia selviää vain tarkastuskäynnillä, joskus vain kaivamalla liitoskohta auki. Vesihuollossa ei ole aikoinaan pidetty kirjaa tonttivesijohdoista, joihin valurautainen kulmaliitos on asennettu. Mikäli kiinteistön omistajalla ei ole tiedossa, onko tonttivesijohto aikoinaan uusittu, sitä voi tiedustella vesihuollosta.

Vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaan tonttivesijohto on kiinteistön omaisuutta ja kiinteistön omistajan kunnossapidettävä liitoskohdasta (runkojohdosta) vesimittarille asti.
Kulmaliitoksen mahdollisen korjauksen maanrakennustöineen teettää kustannuksellaan kiinteistön omistaja. Tonttivesijohdon hankkii ja asentaa liittyjän kustannuksella vesihuoltolaitos. Liitostyön tekee aina vesihuoltolaitos. Kulmaliitoksen vaihdon kustannukset vaihtelevat kohteesta riippuen. Vesihuoltolaitos veloittaa uusimisesta työn ja tarvikkeet. Kokonaiskustannusten suuruus riippuu yleensä kaivuutöiden määrästä.

Vesihuollon asiantuntija on käynyt alkuvuonna arvioimassa noin neljäkymmentä omakotitaloa. Koronan vuoksi tarkastuksia ei nyt tehdä, mutta ne käynnistetään uudelleen, kun rajoitukset päättyvät.

Jos talosi kuuluu riskiryhmään (1975—87), ota yhteyttä Vesihuollon asiakaspalveluun mieluiten sähköpostilla (vesihuolto@kerava.fi). Kerro nimi, osoite, puhelin ja sähköpostiosoite, niin sinuun otetaan yhteyttä tarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Tarvittaessa voit jättää yhteystiedot myös puhelimitse 040 318 2275 (ma-to 9–11 ja 13–15).

Vesihuolto haluaa muistuttaa, että kulmaliitin ei ole ainoa riskialtiskohta tonttivesijohdossa. Myöskään tonttivesijohto ei ole ikuinen, vaan sen käytännön kestoikä on noin 30–50 vuotta käytetyistä materiaaleista, rakennustavasta ja maaperästä riippuen. Tonttijohtojen uusimisessa kiinteistön omistajan kannattaa olla liikkeellä mieluummin liian aikaisin, kuin vasta vahingon sattuessa.

Tonttivesijohdon valurautakulma voi aiheuttaa yllättävän vesivuodon